Mikan 1. Päijänteen ympäriajo 2007 (30.3.-1.4.)
Yhteenveto
Onnistuin kokonaisuutena erittäinkin hyvin ensimmäisestä Päijänteen kierrostani. Pyörä pelasi kuin kello ja kahdet jarrupalat + 2 takavalopolttimoa olivat ainoat "ylimääräiset" huoltotoimenpiteet, joista molempiin oltiin varauduttu. Kyllä näin jälkikäteen voi sanoa, että hyvin suunniteltu (ja huollettu sekä harjoiteltu) oli tälläkin kertaa jo puoliksi tehty. Tosin ajoharjoittelu tuli tehtyä pääasiassa talvisemmissa olosuhteissa ja osin spooreja kiertäen. Olin varautunut varusteita vaihtamaan enemmänkin, mutta meitä suosinut lämmin ilma ja toisaalta erittäin tiukka AT-aikataulu aiheuttivat sen, että ainoastaan Joutsassa vaihdoin "yläpään" vaatetuksen. Kylmä ei tullut kunnolla missään, joten jäi Clas Ohlsonilta ostamani pilkkimiesten lämmikepussit käyttämättä. "Ylivarusteluun" olisivat antaneet mahdollisuuden Tekniikan Maailmassakin testatut kaukolämmitteiset akkukäyttöiset jalanlämmittimet sekä myynti-ilmoituksin tietooni vähän Päitsiä ennen tullut selänlämmitin.
Perjantaina oli liikaa puristusta johtuen ehkä pienestä ensikertalaisen jännityksestä, mutta sen itselleni suon. Syke oli käynyt korkeimmillaan lukemassa 192, joka on vähän "korkeahko" tämän ikäiselle miehelle. Lauantaina ja sunnuntaina taisi olla adrenaliinia sen verta vähemmän veressä, että syke pysyi vähän meikäläiselle normaalimmissa rajoissa.
Renkaat kestivät hyvin alkumatkan. Sysmään saakka maltoin ajella asvalttisiirtymiä max. 80 km/h, mutta jarruremonttien yms. johdosta tuli sen jälkeen ajettua vähän reippaammin. Ja niinhän siinä kävi, että alkoi takarenkaasta (Trelleborg 4.40 -18) keskinastoja mennä poikki. Maalissa keskinastoista oli katkeamatta enää muutama :( Muita" tekniikkamenetyksiä" olivat huoltoauton "maamerkkinä" toimineen ongenvavan kärjen katkeaminen ja päiväkypärän yhden tuulenohjaimen mystinen katoaminen. Oli ilmeisesti joku puu tullut ohitettua sopivan läheltä... Topin ketjuohjaimen tukirauta oli täyttänyt tehtävänsä ja huomasin sen vasta äsken pyörää katsoessani vääntyneen sisäänpäin. Olisi pitänyt jo jossain huollossa tuo huomata... Ai niin, ainut "missaus" oli Joutsasta lähdettyäni huoltoon unohtunut työkaluvyö, jonka huoltomiehet ehtivät seuraavalla AT-asemalle tuomaan :)
Mies kärsi uskomattoman vähän moisesta "yllättävästä" rääkistä. Vasen hauis ja ojentaja olivat kipeimmät lihakset kisaa seuraavana päivänä.. Molemmissa käsissä oli yhdet rakot ja pakoputkeen poltettu oikea nimetönkin alkaa olla jo parantunut. Vielä kun tulisi vasempaan käteen ja etusormeen/peukaloon puristusvoima takaisin, niin voisi harkita seuraavaa koitosta. Taitaapi olla ranteessa rasitusvamma. Elokuun Helsinki City Maraton -harjoitteluun Päitsi ja sen harjoittelu antoivat tavallista aikaisemman lähtölaukauksen - ja sitähän ei ranteen tai käden rasitusvamma onneksi haittaa :)
